Songbook, Suosikki 4/1997.
Toni Braxtonin Un-break my heart, Spice Girlsin 2 become 1 sekä No Doubtin Don't Speak. Voi mitä rakkauslauluja! Ja niin monesta eri näkökulmasta.
Suosikissa oli usein näitä uusimmille hiteille omistettuja sanoitussivuja. Toisinaan ne kertovat kivasti ajastaan - kuten tässä tapauksessa - mutta toisaalta joskus kappalevalinnat olivat mielestäni vähän sinne päin. Samojen artistien esiintyminen näissä ei ollut mikään ongelma.
Songbookien olemassaololle on tietysti aivan selkeä syy, sillä Suosikin kulta-aikoina ei vielä ollut Googlea ja Youtuben lyrics-videoita, eikä levyjä kaikilla omina. Tietääkseen kappaleiden sanoitukset ne oli luettava jostain, miksei siis Suosikista. Vähän surullista, ehkä samaan tiivistyy koko Suosikin tarina ja sen 2000-luvun alamäki aina lopettamiseen saakka: kuka enää jaksaisi odottaa kuukauden uuden lehden ilmestymistä, jos yhtähyvin voi seurata suosikkiaan (!) Twitterissä 24/7 ja Googlen kuvahaulla löydät ihan mitä haluat. Eipä sillä, että tottakai yhä edelleen joku voi haluta saada itselleen lehdistä leikattuja kuvia omista idoleistaan. Vielä 1990-luvulla paljon muita vaihtoehtoja ei vaan ollut olemassakaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista, muru! :)
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.